Oppimisen teoriaa

Oppimisympäristö ja motivaatio

 

Viikkosuunnitelmamme ohjelma painottuu erilaisiin vierailuihin. Laitoksissa vierailu tuo oppilaat uudenlaiseen oppimisympäristöön, joka parhaimmassa tapauksessa lisää oppilaiden mielenkiintoa käsiteltävään asiaan. Kuten Järvelä ym.(2006) toteavat, motivaatiolla on tilannesidonnainen ominaisuus, eli oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus oppilaan motivaatioon. Vierailujen yhteydessä päästään käytännössä näkemään, miten esimerkiksi tuulivoimaa tuotetaan.

  

   Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt tuovat oppilaille myös uusia näkökulmia oppimiseen; oppimista ei tapahdu ainoastaan luokkahuoneen sisällä, vaan oppia voi myös vaikkapa pyöräretkellä tai paperitehdasta kierrettäessä. Vierailut ja pyöräretket edustavat informaaleja oppimisympäristöjä (Hyvönen 2009). Aina uutta tietoa ei myöskään tarvitse lukea oppikirjoista, vaan alan asiantuntija voi mielenkiintoisella tavalla kuvata teknologista maailmaa. Omakohtaisten kokemusten perusteella puhuttu tieto jää paremmin mieleen kuin luettu tieto. Tämä on tietenkin yksilöllistä, sillä jokainen oppii parhaiten omalla tavallaan.

 

Tiedon kumuloituminen

 

Viikon aikana käsittelemämme aihealueet eivät saisi jäädä oppilaiden mieleen kokonaan irrallisina kokonaisuuksina. Opettajan on pyrittävä siihen, että oppilaat muodostaisivat kokonaiskuvan viikon vierailuista ja tehdyistä tehtävistä; kaikki viikon aikana käsitellyt osa-alueet nivoutuvat yhteen ja ovat osa Oululaista teknologiaa. Tähän pyrimme konkreettisesti Teknovihkon avulla, johon kerätään viikon aikana saatavaa materiaalia ja oppilaiden omia ajatuksia. Viikon lopuksi käymme viikkoa läpi vihkon avulla painottaen kokonaiskuvan hahmottamista. Tässä kaikessa on kyse tiedon kumuloitumisesta (Järvelä ym. 2006): aikaisemmin opittu tieto yhdistetään uuteen tietoon.

 

Tutkiva oppiminen ja jaettu asiantuntijuus

 

Suurin osa viikon aikana tehdyistä tehtävistä suoritetaan ryhmässä tai pareittain. Esimerkiksi siltojen rakentamistehtävässä painottuu ryhmän jäsenten välinen yhteistyö ja ongelmien ääneen pohtiminen. Jäsenten asettamat ongelmat ja kysymykset vievät projektia eteenpäin ja yhteistuumin päästään usein parempiin tuloksiin kuin mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään päässeet. Parityöskentely vierailujen aikanakin on perusteltua. Vierailun aikana uutta asiaa tulee melko paljon, joten parit voivat auttaa toisiaan muistamaan asioita; toinen muistaa jonkin asian kun taas toiselle jäi jokin toinen asia paremmin mieleen. Parettain tehdyissä tehtävissä käy omien kokemustemme mukaan usein niin, että oppilaat opettavat toinen toistaan. Lapsen on usein helpompi ymmärtää joku asia lapsen kielellä kerrottuna kuin opettajan kertomana.

 

   Tutkivaan oppimiseen liittyy läheisesti jaettu asiantuntijuus sekä ongelmien asettaminen ja tehtyjen johtopäätösten kriittinen arviointi (Järvelä ym. 2006). Tähän pyritään myös Oulun teknologiaviikon aikana. Kriittistä arviointia tarvitaan muun muassa siltojen pienoismallien rakentamisessa; oppilaiden on arvioitava, kestääkö rakennettu silta riittävästi painoa vai onko jokin toinen silta vieläkin kestävämpi.

 

Oppimisen reflektointi ja metakognitio

 

Teknovihko toimii osaltaan myös pohdintavihkona. Tarkoituksena on, että oppilas pohtii teknologiaan liittyviä asioita ja samalla pohtii myös, mitkä asiat ovat olleet hankalia ja mitkä helppoja asioita oppia. Oman oppimisen reflektoinnin kautta oppilas pikkuhiljaa tiedostaa omat hyvät ja kehitettävät puolensa oppijana. Pohdinnan kautta oppilas kehittää myös metakognitiivisia taitoja, taitoa ”ajatella ajattelua” (Järvelä ym. 2006).

 

Lähteet

 Järvelä, S., Häkkinen, P., & Lehtinen, E. (toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY.

http://www.slideshare.net/pirikko/informaali-formaali-2009?type=powerpoint

http://oppiohja.files.wordpress.com/2009/03/oppimisen-teoriasta-opettamisen-malleihin3.pdf

Esittely

Ryhmäämme kuuluu kolme tekno-08 opiskelijaa: Riikka Tapio, Timo Kukkonen ja Heidi Rasila.

Oppimisen reflektointi

Kurssi on ollut aika työläs tehdä ja blogi on välissä ollut melkoinen stressin luoja. Siitä huolimatta olemme edistyneet blogin tekemisessä pikkuhiljaa ja jakaneet hommia myös keskenämme, sekä työstäneet sitä osaksi kotonakin. Yhteistyö on sujunut hyvin ja olemme saaneet jaettua hommat tasapuolisesti. Jokaiselle meille on tullut nyt tutuksi blogin käyttö ja sen päivittäminen.

Teoriaosuudet ovat olleet jonkin verran tuttuja jo edellisistä kursseista, kuten didaktiikasta. Luennoilla olemme olleet mukana muutaman kerran, mutta pääasiassa olemme keskittyneet blogin tekemiseen luentojen aikana. Yhteistä aikaa ei muuten tahtonut löytyä ja aikataulujen yhteensovittaminen oli hankalaa.

Viikkosuunnitelmamme on mielestämme onnistunut ja toteutuskelpoinen. Tosin se vaatii koululta resursseja ja opettajalta paljon suunnittelua ja järjestämistä etukäteen. Teknologian teemaviikko konkretisoi hyvin lapsille Oulun teknologiaa, tutustumisten ja erilaisen tekemisen kautta. Vierailut eivät ole pelkästään irrallisia, vaan niihin palataan aina koulussa yhdessä tekemisen ja pohtimisen merkeissä.

Suunnitelmaa tehtäessä opimme huomioimaan ja suhteuttamaan toiminnan asetettuihin tavoitteisiin ja miettimään mitä tavoitteita tunneille asetamme. Tutustuimme myös itse teoreettisesti vesi- ja tuulivoiman toimintaan, sillan rakennukseen, sekä paperin valmistuksen vaiheisiin.

Kaiken kaikkiaan koimme blogin tekemisen yhtenä uudenlaisista oppimisen malleista ja siten tutustumisen arvoisena oppimisen menetelmänä. Blogin käytön oppimisesta on varmasti hyötyä myös tulevaisuuden kannalta. Ehkä tässä on meille nyt suunnitelma valmiina tulevaisuutta varten!

Päiväkohtainen ohjelma perjantai

Perjantai päivä on tarkoitus aloittaa aamulla kello 8:15,koska päivän aikana on paljon ohjelmaa.Päivän aluksi on tarkoitus valmistaa itse paperia.Paperin valmistuksessa on tarkoitus mukailla eilisen vierailun aikana opittuja periaatteita.Paperin valmistus suoritetaan ryhmissä ja valmistusprosessin jälkeen kukin ryhmä esittelee tuoteksensa muille.Paperinvalmistus prosessiin on tarkoitus käyttää aikaa 2 tuntia.Paperin valmistuksen jälkeen käydään välitunnilla,jonka jälkeen on tarkoitus puhua puusta suomalaisena luonnonvarana ja sen erilaisista käyttömahdollisuuksista.Puu on perussuomalainen raaka-aine,jota on käytetty vuosisatojen ajan erilaisiin käyttötarkoituksiin kuten lämmitykseen ja paperin valmistukseen. Tässä kohtaa on tarkoitus saada oppilaille käsitys puun merkityksestä Oulun ja suomen  teollisuudelle ja yhteiskunnalle.Lisäksi on tarkoitus luoda oppilaille kuva puusta uusituvana luonnonvarana ja käydä läpi kierrätyksen periaatteet.Tarkoituksen on käyttää 2 tuntia tähän tarkasteluun,jonka jälkeen käydään syömässä.Syönnin jälkeen on tarkoituksena vetää yhteen teknoviikon tapahtumat ja tarkastella viikon aikana teknovihkoon kerättyjä asioita.Vihkosta on tarkoitus muistella viikon vierailut ja kerrata vierailukäynneillä opitut asiat.Viikon yhteenvetoon ja teknovihkon tarkasteluun on tarkoituksena käyttää kaksi tuntia,jolloin oppilaiden päivä päättyisi kello 14:15

Opettajan päivän tavoitteet:Opettajalle päivän tavoitteena on luoda oppilaille kuva puusta ja sen merkityksestä suomelle.Paperin valmistusprosessin tarkoitus on havainnolistaa oppilaille puun merkitys paperin valmistuksessa.Aikaisemmin suoritetun paperitehtaan vierailun perusteella oppilailla on jonkin asteinen käsitys paperinvalmistusprosessista ja opettajan tavoitteena on vahvistaa tätä käsitystä lisää luokassa.Lisäksi opettajan tehtävänä on johtaa luokan työskentelyä paperinvalmistusprosessin aikana.Kertauksen aikana opettajan tehtävänä on virkistää oppilaiden muistia ja painottaa teknologian merkitystä yhteiskunnallemme.

Päiväkohtainen suunnitelma keskiviikko ja torstai

Keskiviikko:

Koulu alkaa 8.15, jolloin aloitamme tunnin tarkastelemalla piirtämiämme ja näkemiämme siltoja, sekä rautatietä. Pohdimme yhdessä erilaisten siltojen rakenteita ja sitä mikä niistä tekee kestäviä. Opettaja esittelee statiikkarakennussarjan ja erilaisia tukirakenteita. Tunti päättyy 9.00.

Seuraavalla tunnilla 9.15-10.00 oppilaat saavat itse 4-5 hengen ryhmissä kokeilla piirtämiensä ja suunnittelemiensa siltojen rakennusta. Samalla he konkreettisesti näkevät mikä silta on rakenteiltaan ja kantavuudeltaan tukevin. Opettajan tehtävä on esimerkein ohjata työskentelyä, mutta antaa kuitenkin lapsille tarvittavaa tilaa ja aikaa pohtia itse oikeita vaihtoehtoja. Välitunnin jälkeen sillan rakennus jatkuu ruokailuun saakka, joka alkaa 11.00 ja loppuu 11.30.

Seuraavalla tunnilla 11.30- 12.15  lapset saavat esitellä rakentamansa sillat ja havainnot mitä he ovat tehneet erilaisista silloista. Tällöin lapset pääsevät näyttämään ja kertomaan ajatustyöskentelystään, sekä saavat kertoa omat ratkaisunsa siihen mikä silta on kestävä.  Lopputunnista opettaja kertoo seuraavan päivän vierailukohteesta, joka on Stora Enson paperitehdas, sekä ohjeistaa päivän toimintaa. Oppilaat kirjoittavat teknovihkoihinsa ajatuksia mitä he tietävät paperin valmistuksen eri vaiheista ja siitä mistä he ajattelevat paperin syntyvän.

Oppilaiden tavoitteet: Tutustua statiikkarakennussarjaan ja saada konkreettisesti kokeilla miten siltoja voidaan rakentaa, niin että niistä saadaan kestäviä. Omien ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen, sekä ajatuksien ja havainnointien kertominen muille.  Lopputunnin tavoitteena virittäytyä seuraavaan päivään ja herätellä oppilaiden omia ajatuksia paperin valmistuksesta.

Opettajan tavoitteet: luoda puitteet oppilaiden siltojen kokeilua varten. Ohjata toiminnallaan ja esimerkein siltojen rakennustoimintaa ja pitää oppilaiden motivaatiota yllä.

Torstai:

Päivä alkaa klo 9.00, kun lähdetään bussilla Nuottasaareen tutustumaan Stora Enson paperitehtaaseen. Paperitehtaalla esittely kestää n. 9.30.-11.30. Henkilökunta kierrättää lapsia paperitehtaassa ja esittelee paperin valmistuksen eri vaiheita. Ruokailemaan menemme 11.30-12.00 läheiselle koululle.

12.0o- 12.30 on lapsille vielä pieni tietovisa paperitehtaan toiminnasta. Tietovisa sisältää monivalintakysymyksiä, joihin lapset saavat itse miettiä vastauksen pienissä ryhmissä.  Tietovisan tarkoituksena on kerrata paperin valmistuksen vaiheet ja laitoksen toimintaa.  Visan jälkeen tarkistamme oikeat vastaukset ja voittajaryhmä saa tarran teknovihkoonsa. N. klo 12.45 lähdemme takaisin koululle, jossa opettaja kertoo seuraavan päivän toiminnasta ja koulupäivä loppuu n. klo 13.15.

Esimerkkejä tietovisakysymyksistä:

1.Mitkä yhtiöt ovat Suomen suurimmat paperinvalmistajat? a) Stora Enso ja Metso Paper, b)UPM-kymmene ja Stora Enso, c) Voikkaa ja Myllykoski, d) M-real ja Tervakoski, e) Ahlström ja UPM-kymmene. 2. Mikä on nimeltään materiaali, joka on paksua kartonkia ja siitä tehdään usein laatikkoja? a) pahvi, b) paperi, c) kartonki. 3. Mikä on tuotantolaitos, jossa puuhakkeesta valmistetaan paperimassaa, josta myöhemmin saadaan kartonkia tai paperia? a) paperitehdas, b)sellutehdas, c) voimala. Kysymyksiä voi opettaja keksiä itse, mutta esimerkki testi löytyy myös sivulta http://www.visakisa.com/quick.php?no=1366&quiz=Paperi/.

Oppilaan tavoitteet: tutustua paperin valmistamisen eri vaiheisiin ja paperi tehtaan toimintaan. Tietovisan tarkoituksena syventää tietoa ja herättää ajatuksia paperin valmistuksesta.

Opettajan tavoitteet: Ohjata päivän toimintaa ja pitää ryhmä kasassa.